Rakas äiti,
Lähdin bileisiin. Äiti, muistan mitä sanoit. Sanoit, etten saa juoda. Sen takia join vain limsaa.
En juonut enkä ajanut. Vaikka muut sanoivatkin, että voisin hyvin tehdä niin. Olin ylpeä itsestäni. Juuri niin, kuin sanoit äiti.
Äiti, tiedän että tein oikean päätöksen. Tiedän, että olit oikeassa. Bileet ovat kohta ohi äiti. Muut lähtevät kotiin autoillaan.
Astuin sisälle autooni ja tiesin, että tulisin olemaan turvassa. Äiti, tämä sen takia, miten olet minut aina kasvattanut. Vastuuntuntoiseksi ihmiseksi.
Käynnistin auton ja lähdin ajamaan. Mutta, kun käännyin tielle…
… toinen auto ei nähnyt minua. Ja se osui minuun.
Kun makaan jalkakäytävällä, kuulen poliisien puhuvan kolarista. Äiti, sen toisen auton kuski oli humalassa. Ja nyt minä joudun kärsimään sen takia.
Äiti, minä makaan tässä ja teen kuolemaa. Toivottavasti ehdit paikalle ajoissa. Miten näin voi käydä minulle äiti?
Verta on joka puolella. Suurin osa siitä on omaani. Kuulin hoitohenkilökunnan sanovan, että mitään ei ole enää tehtävissä.
Äiti. Halusin sinun vain tietävän, että minä en ajanut humalassa. Ne olivat ne muut. Ne joivat ja lähtivät ajamaan. Kuski oli varmaan kanssani samoissa bileissä.
Erona on vaan se, että hän ajoi humalassa ja nyt minä teen kuolemaa.
Miksi ihmiset juovat äiti? Se voi tuhota toisen elämän hetkessä.
Minuun sattuu.
Se toisen auton kuski kävelee ja minä makaan tässä. Äiti, se ei ole reilua.
Hän vain tuijottaa minua, vaikka teen kuolemaa. Kerro veljilleni, että he eivät saa itkeä. Sano isälle, että hän on urhea. Ja kun pääsen taivaaseen, laittakaa haudalleni kyltti “isin tyttö”.
On vaikeampi hengittää. Äiti, minua pelottaa.
Älä itke vuokseni äiti. Kun tarvitsin sinua, olit aina paikalla.
Äiti, minulla on vain yksi kysymys ennen hyvästejä.
Minä en ajanut humalassa. Miksi minun siis täytyi kuolla?
