Yksi pieni liike voi pelastaa henkesi – moni huomaa vaarallisen infarktin liian myöhään

Pulssin säännöllinen mittaaminen voi paljastaa ensimmäiset merkit eteisvärinästä.

Pulssin säännöllinen mittaus voi pelastaa henkesi. Kuva: Shutterstock

Eteisvärinä on yleisin hoitoa vaativa sydämen rytmihäiriö. Se aiheuttaa vuosittain joitakin tuhansia aivoinfarkteja.

Eteisvärinästä johtuvat aivoinfarktit ovat muita aivoinfarkteja vaikeampia ja ne myös johtavat muita infarkteja useammin kuolemaan.

Yhä useampi voi välttää aivoinfarktin, jos eteisvärinä havaitaan ajoissa.

Havainnointi on yksinkertaista: mittaa pulssi säännöllisesti.

Näin muistuttaa Kansan liike, joka on Bristol Myers Squibb ja Pfizer -allianssin, Sydänliiton ja Aivoliiton yhteinen kampanja.

Varsinkin iäkkäämmillä ihmisillä eteisvärinä voi olla täysin oireeton, joten pulssin tunnustelu on suositeltua kaikille.

Eteisvärinässä syke on joko ajoittain tai jatkuvasti epäsäännöllinen. Varmuudella se voidaan todeta kuitenkin vain sydänfilmin (EKG:n) avulla.

Eteisvärinä-rytmihäiriö ei ole välittömästi vaarallinen, mutta ilman lääkehoitoa se voi useita päiviä jatkuessaan aiheuttaa aivohalvauksen.

Suomessa arvioidaan olevan nykyään lähes 230 000 eteisvärinäpotilasta, ja noin kolmannes aivoinfarkteista liittyy eteisvärinään. Todellisuudessa eteisvärinäpotilaita on todennäköisesti huomattavasti enemmän, sillä noin 31 prosenttia heistä on oireettomia.

Yleistyy ikääntyessä

Eteisvärinä yleistyy iän mukana.

Jopa joka kymmenes yli 75-vuotiaista sairastaa sitä kohtauksittain tai pysyvästi.

Iän lisäksi eteisvärinälle altistavat kohonnut verenpaine, sydänsairaudet, diabetes, ylipaino ja uniapnea.

Terveyskirjaston mukaan eteisvärinässä sydämen eteinen ei supistu kammion kanssa samassa tahdissa, vaan paljon tiheämmin.

Sähköimpulssit kulkeutuvat eteisestä sattumanvaraisesti kammioiden puolelle, ja tämän seurauksena syke on epäsäännöllinen.

Eteisvärinä on yleisin hoitoa vaativa sydämen rytmihäiriö. Kuva: Shutterstock

Varsinkin kohtauksina esiintyessään eteisvärinä voi aiheuttaa epämiellyttäviä rytmihäiriötuntemuksia, suorituskyvyn laskua ja muun muassa virtsanerityksen lisääntymistä. Tajunnanhäiriöitä on kuitenkin harvoin.

Jos sydämensyke on epätasainen, on syytä olla yhteydessä lääkäriin.

Näin mittaat pulssisi

Ota rento ote ranteestasi ja tunnustele, mistä kohtaa pulssi tuntuu helpoiten.

  • Hyvä paikka monilla on ranteessa peukalon puolella.
  • Voit tunnustella pulssia myös kyynärtaipeesta tai kaulalta.
  • Paina valittua kohtaa kevyesti kahdella sormella.

Laske pulssin säännöllisyys.

  • Tulevatko sykäykset säännöllisesti vai epäsäännöllisesti? Rytmiä voi olla helpompi seurata laskemalla sykettä ääneen.

Laske sekuntikelloa apuna käyttäen seuraavaksi pulssin tiheys.

  • Laske pulssisi sykäykset 30 sekunnin ajan. Kerro tulos kahdella niin tiedät, montako kertaa sydämesi lyö minuutissa. Normaali leposyke on 50–110 lyöntiä minuutissa.

Jos havaitset epäsäännöllisen sykkeen, ota yhteys lääkäriin.

Tee säännöllisestä pulssin mittaamisesta tapa mittaamalla pulssia aamuin illoin.

Lähde: Kansan liike

Tärkeä muistutus ja niin yksinkertainen tapa seurata omaa terveyttään!