Asiantuntija: Tästä syystä jokaisen pitäisi nukkua päiväunet työpäivän aikana

Onko sillä väliä, miten vietät taukosi? Joku ottaa pienet tirsat, toinen tekee taukojumpan, kolmas käy kävelyllä ja neljäs juo kahvit taukotilassa.

Kaikki nämä ovat hyviä tapoja tauottaa työtä, kunhan ne vain virkistävät mieltäsi.

– Työn tauottaminen on jo aika ottaa vakavasti, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen uudessa kirjassaan Aivosi tarvitsevat tauon – Taukokulttuurin elvytysopas (Tuuma).

Syitä on Huotilaisen mukaan ainakin neljä:

  1. Työuupumus on vakava aivojen uupumustila, jossa kognitiivinen toiminta kärsii. Työuupumuksen torjuminen vaatii sen, että työntekijä kokee voivansa vaikuttaa omaan työhönsä, tuntee työnsä sujuvan hyvin ja kokee olevansa aikaansaava työntekijä.
  2. Luovuus vaatii oikeaa autonomisen hermoston tilaa – muutoin aivoissa piilevät uudet ideat jäävät tietoisuuden ulkopuolelle.
  3. Työ vaatii yhä enemmän yhteiskehittelyä. Toisin sanoen sitä, että erilaiset, eri aloilta ja mahdollisesti eri organisaatioista tulevat ihmiset tuottavat yhdessä suunnitelmia ja ideoita.
  4. Kestävät työurat ovat koko yhteiskunnan perusta. Kestävä työura ei ole sprintti eikä maraton, vaan se on ultrajuoksua. Työn tulee olla myös palkitsevaa.

Ilman hyvää taukokulttuuria näihin on Huotilaisen mukaan vaikea yltää.

Taukokulttuurin kehittäminen on olennainen tapa ehkäistä uupumusta sekä lisätä huokoisuutta ja luovuutta työpäivään. Taukokulttuurin avulla erilaisista ihmiset voivat tutustua ja luottaa toisiinsa paremmin.

Kuva: Shutterstock

Taukokulttuurilla Huotilainen tarkoittaa työyhteisön kirjoittamattomia sääntöjä ja tapoja, jotka koskevat taukojen viettämistä.

Ilman taukoja ihminen ei palaudu, ja elimistö voi jäädä pitkäksikin aikaan stressitilaan. Se voi olla terveydelle varsin haitallista. 

Aivot tarvitsevat taukoja

Mutta miksi työn tauottaminen on aivoille niin tärkeää?

– Heti tauon jälkeen työn sujuvuus ja tuottavuus kasvavat, virheiden määrä vähenee ja ratkaisut ovat aiempaa luovempia, Huotilainen kirjoittaa.

Aina työstä ei pääse tauolle, vaikka se tuntuisi tarpeelliselta, mutta milloin tauko olisi fiksuinta pitää?

– Ehkä paras tavoitteemme taukojen ajoituksessa olisi itsetuntemuksen kehittyminen: osaisimme pitää tauon vähintään silloin, kun huomaamme tuijottavamme lasittuneella katseella näyttöä ja ajatus on kokonaan karannut. Näiden hetkien huomaaminen on tärkeää, sillä ne tekevät työstä paitsi tuottamatonta myös raskasta, Huotilainen kirjoittaa.

Mitä tehdä tauolla?

Tauon aikana voi tehdä aika lailla mitä vain. Kuunnella musiikkia, pistäytyä ulkona, jutella työkaverin kanssa taukohuoneessa tai vaikka osallistua lounasdiskoon – niitäkin on joillain työpaikoilla järjestetty.

Taukoliikunta on Huotilaisen mukaan ”taukojen kuningatar”. Koko kroppa on työpäivän aikana usein yhdessä ja samassa asennossa. Tauon aikana keho tarvitsee toimintaa.

Kuva: Shutterstock

Moni nappaa helposti älypuhelimen käteensä ja alkaa selailla somea. Tämä ei saa Huotilaiselta täystyrmäystä.

– Sometauko fyysistä työtä tekevälle ihmiselle voi olla ihan hyvä hengähdys, jos selattava materiaali on iloa ja inspiraatiota tuottavaa.

Etenkin tietotyöläisiä Huotilainen kehottaa tarkkailemaan, missä asennossa puhelinta selailee. Ihminen kumartuu helposti kyyryyn näyttöpäätteen äärellä.

Päiväunet todellinen tehosteruiske

Päiväunet ovat Huotilaisen mukaan ”taukokulttuurin nouseva tähti”.

Päiväunien vaikutuksesta vireystilaan, kognitiiviseen toimintaan, mielialaan ja yöuniin on paljon tutkimuksia. Monissa tutkimuksissa iltapäiväaikaan sijoitetut lyhyet päiväunet vaikuttivat myönteisesti vireystilaan ja suorituskykyyn työssä useiden tuntien ajan päiväunien jälkeen.

Tämä havaittiin myös niillä työntekijöillä, joilla ei ollut univajetta.

Lyhyet päiväunet vaikuttavat myönteisesti luovaan ongelmanratkaisuun ja loogiseen päättelyyn. Ne mahdollistavat uusien asioiden oppimista ja vahvistavat jo opittujen asioiden muistijälkiä aivoissa.

Kuva: Shutterstock

– Näitä etuja havaitaan päiväunien jälkeen myös muilla kuin univajeesta kärsivillä, ja päiväunien tuottama tehostusruiske kognitiivisissa tehtävissä säilyy useiden tuntien ajan, Huotilainen sanoo kirjassaan.

Uni ei välttämättä kuitenkaan tule kesken työpäivän, kun aivot pyörivät työasioissa. Tällöin avuksi voi ottaa rentoutusharjoituksen.

Kuva: Shutterstock

Ihmisen ei Huotilaisen mukaan välttämättä tarvitse nukahtaa, mutta lepääminen olisi tärkeää.

Eri asia on sitten se, miten tauot voidaan työpäivän aikana järjestää ja miten työnantaja niihin suhtautuu.

Tauot ovat hurjan tärkeitä, sen on huomannut vuosien saatossa. Onko sinun mahdollista pitää kunnon taukoja töissä? Tai nukkua jopa päiväunet? Jätä kommentti Facebook-artikkelin alle.