”Viittä vaille v*tunkarva” – lapsen vastaus viattomaan kysymykseen kassajonossa sai hoitajan punastumaan

Kysyimme lukijoiltamme, mitkä lasten sutkautukset ovat joskus naurattaneet tai nolostuttaneet.

Saimme varsin hupaisia kommentteja! Kokosimme parhaat palat artikkeliksi.

Hyvää pohdintaa

”Poikani tykkäsi 4-vuotiaana juoda piimää. Kerran iltaruualla hän hyvin mietteliäänä kysyi minulta: ’Äiti, jos lehmästä tulee maitoa, niin tuleeko sonnista sit piimää?'”

Kuva: Shutterstock

Pullaa vai korppua

Olin perheineni kyläilemässä. Emäntä valitteli kahvipullan olevan kuivaa, mutta minä vakuuttelin sen olevan oikein hyvää. Kesken kahvittelun muutaman vuoden ikäiselle pojalleni tuli vessahätä ja hän kysyi pullaa kädessään pidellen: ’Äiti, mihin mä laitan tän korpun siks aikaa?'”

Onnea, eiku…

”Löysimme kuolleen linnun 4-vuotiaan tyttäreni kanssa. Menimme mummolaan ja aloimme juomaan kahvia. Mummo kysyi tytöltäni: ’Mitäs nyt lauletaan linnulle, minkä olitte löytäneet?’ Tyttäreni vastasi: ’Paljon onnea vaan…'”

Pokka pitää

”Ajelin tyttäreni kanssa päiväkodista kotiin päin. Radiosta tuli ”hyvä” biisi. Neiti kävi laulamaan: ’Itkisitkö onnesta, jos panisin sua kunnolla’. Oli kyllä pokassa pitämistä. Onneks ei ollut yleisöä näkemässä. Nyt tää sankari on jo 23v.”

Tätiä etsimässä

”45 vuotta sitten tutkimme poikani kanssa sisiliskoa. Seuraavana päivänä samassa paikassa poika kysyi: ’Missä se isin sisko nyt on?'”

Kuva: Toimitus/Shutterstock

Miten se sääntö menikään

”Poikani ei pienenä osannut sanoa kaikkia kirjaimia. Kerran kaupan eteisessä poika ilmoitti kovalla äänellä: ’Äiti, minä muistan, ettei saa potkia hulluja!’ Hän tarkoitti hyllyjä…”

Köyhä perhe(kö?)

”Olimme perheen kanssa tyttäremme konfirmaatiossa. Kirkossa alettiin keräämään kolehtia ja kerääjän tullessa kohdallemme, 5-vuotias tyttäreni kysyi minulta, mitä kerääjät tekevät. Vastasin, että he keräävät rahaa köyhille. Hetken päästä tyttö kajautti kirkkaalla äänellä kysymyksen: ’Äiti, otitko sää jo?'”

Kuva: Shutterstock

Nolo muistotilaisuus

Olimme perheen kanssa vanhan isosetämme hautajaisissa. Muistotilaisuudessa kaikki olivat hiljaa. 4-vuotias tyttäreni kysyi kovalla äänellä, että missä Heimo-setä on. Vastasin hänelle, että Heimo-setä ei ole enää täällä, vaan hän on kuollut. Siihen tyttö kiljaisi kauhuissaan: ”Kuka sen tappo?!”

Vai sen verran se kello on…

”Äitini oli 70-luvulla käymässä kaupassa 4-vuotiaan hoitolapsensa Tommin kanssa. Kassajonossa joku pohti ääneen, että mitähän kello mahtaa olla. Ennen kuin kukaan ehti vastaamaan, Tommi kajautti kirkkaalla äänellä: ”Viitä vaille vitunkarva”. Ja sitten minua syytettiin moisen opettamisesta!”