Päivän naurut: Isoisä säikäytti pahan päiväisesti puhelimestaan riippuvaisen lapsenlapsen

Olen kurkkuani myöten täynnä näitä älypuhelimia. Minne tahansa menetkin, näet näitä robotteja, jotka kulkevat naamat ruutua tuijottaen aivan kuin se olisi maailman tärkein asia. Mitä on tapahtunut?

Kun minä olin nuori, ei ollut mitään matkapuhelimia, vaan soitimme lankapuhelimella tai lähetimme kirjeitä, jos halusimme puhua toisten kanssa.

Tänä päivänä tuntuu siltä, että ihmisten koko maailma pyörii pelkästään tuon langattoman laitteen varassa – josta tuntuu löytyvän kaikki vastaukset jokaiseen kysymykseenkin nopean googlauksen avulla…

Vai löytyykö? Joskus vanhat ratkaisut saattavat kuitenkin olla parempia tapoja ratkaista ongelmia…

Löysin tämän huvittavan tarinan internetistä, enkä voinut olla jakamatta sitä kanssanne, sillä vaikka se onkin fiktiivinen, niin se kuvastaa aikaamme loistavalla tavalla.

Tarinan opetus on sellainen, jonka jokainen meistä voisi painaa mieleen nyt ainakin joulun ajaksi.

”Lapsenlapseni oli vierailemassa luonamme viikonloppuna illallisella. Hän on 16-vuotias ja nykyaikaisen lapsen perikuva. Mikään ei tunnu toimivan ilman älylaitteita tai puhelimia.

Minulla ei ole aavistustakaan siitä, mitä hän sen kanssa aina tekee, sillä omassa nuoruudessani käytin aikani aivan erilaisten asioiden parissa. Korjasimme mopoja, jotta pääsimme tapaamaan ystäviämme, mutta nykyään nuoret hoitavat kaiken yhteydenpidon ystäviinsäkin puhelimiensa kautta. Ennen sovimme tapaavamme jossain kello 15 ja siellä oli oltava – nykyään lähetetään heti paniikissa miljoona viestiä, jos joku on minuutinkin myöhässä. En oikein voi ymmärtää sitä.

Shutterstock

Mutta palataan nyt viime viikonloppuun. Istuimme yhdessä olohuoneessa lapsenlapseni kanssa. Minä luin sanomalehteä ja hän istuskeli puhelin kädessään kuulokkeet korvillaan. Yritin puhua hänelle muutamaan otteeseen, mutta en saanut lainkaan vastauksia kysymyksiini. Aivan kuin hän ei olisi edes huomannut minun olevan samassa huoneessa.

Sen takia hän säpsähti, kun taputin häntä hellästi olalle. Halusin vain kysyä häneltä, voisiko hän ojentaa minulle vierellään hyllyssä olleen puhelinluettelon.

Hän naurahti ivallisesti  ja sanoi:

– Hah, voi isoisä. Sinä olet niin vanhanaikainen. Käytä minun puhelintani. Sieltä löytyy kaikki, mitä voit tarvita.

Shutterstock

– Noh, jos olet aivan varma, minä vastasin.

Sekuntia myöhemmin hän kiljahti ja alkoi itkeä, kun löin seinällä ollutta hämähäkkiä hänen puhelimellaan.

Ilmeisesti näillä älypuhelimilla ei voikaan tehdä ihan kaikkea…”

Tämän tarinan opetus on varmasti monille meistä selvä. Välillä olisi kohdallaan sulkea puhelimet ja keskittyä vain yhdessä olemiseen.

Jaa tätä tarinaa, jos sinäkin olet samaa mieltä!