Yksinäinen 70-vuotias leskinainen oli päättänyt, että nyt olisi jälleen aika etsiä rinnalle uusi mies jakamaan elämän viimeisiä vuosia. Täten hän päätti laittaa ilmoituksen paikalliseen sanomalehteen.
Siinä luki:
”Halutaan mies! Pitää olla saman ikäinen, ei saa hakata minua, ei saa juoksennella muiden naisten perässä ja täytyy vielä olla hyvä petipuuhissa. Kaikki hakijat tulkoot käymään henkilökohtaisesti!”.
Seuraavana aamuna nainen kuuli ovikellonsa soivan.
Yllätyksekseen oven takana oli harmaa hiuksinen herrasmies, joka istui pyörätuolissa. Hänellä ei ollut käsiä eikä jalkoja.
”Et kai kuvittele minun valitsevan sinua?”, Leski kysyi mieheltä jatkaen: ”Katso nyt sinua — eihän sinulla ole jalkoja!”
Pyörätuolissa istuva vanha herrasmies hymyili vienosti ja vastasi: ”Niin, ja sen takia en voi juosta vieraissa!”
”Mutta eihän sinulla ole käsiäkään!”, leskirouva totesi.
Jälleen vanha mies hymyili ja tokaisi virne kasvoillaan: ”Niin, ja sen vuoksi en voi ikinä hakata sinua.”
Leski nosti hieman kulmakarvaansa kysyessään mieheltä viimeisen kysymyksen. ”Oletko sinä hyvä sängyssä?”
Pyörätuolissa istunut raajaton vanhus nojasi taaksepäin valtava hymy kasvoillaan ja totesi:
”Miten sinä kuvittelit, että minä soitin ovikelloasi?”
