3-vuotias poika nimeltä Ville istuskeli vessassa, sillä hän oli kertonut nyt olevan ison hädän paikka. Äiti antoi pojalle vessaan mukaan pienen kuvakirjan, jota poika selaili istunnollaan.
Poika selaili kirjaa, mutta laski sen käsistään aina muutaman kymmenen sekunnin välein, jolloin hän läimäytti itseään päähän oikein kovaa toisella kädellään.
”Mikä kestää?”
Pojan äiti oli hyvin iloinen siitä, että Ville oli oppinut käymään vessassa omatoimisesti, mutta hän alkoi ihmetellä jo sitä, ikä ihme pojalla voisi kestää näin kauan.
Minuutit kuluivat ja lopulta kun poika oli istunut pöntöllä liki 20 minuuttia, päätti äiti koputtaa vessan oveen.
– Kulta, onko kaikki hyvin? Mikä kestää näin kauan, olet ollut siellä jo todella pitkään, äiti huusi oven takaa Villelle.
Ja Ville vastasi nopeasti:
– Kaikki on hyvin äiti, mutta en ole vielä kakannut.
”Miksi hakkaat päätäsi?”
Äiti istuskeli vielä tovin odottamassa, mutta lopulta hänen oli pakko astua sisään vessaan katsomaan, mitä siellä oikein tapahtuu.
Poika istui hiljaa pöntöllä selaten kuvakirjaa, kunnes hän yllättäen laski sen käsistään läimäyttääkseen taas itseään päähänsä.
– Ville, saat kyllä istua täällä vielä jos haluat, mutta miksi ihmeessä hakkaat itseäsi päähän, äiti kysyi hämmästyneenä tilanteen nähtyään.
Silloin 3-vuotias Ville vastasi äidille tavalla, joka sai tämän tuntumaan maailman normaaleimmalta asialta:
– Toimiihan se ketsupillakin!
