Laatikkoa oli noin 40 senttiä korkea ja sen sisällä oli kolme kappaletta nuoria ja huonovointisia siperiantiikereitä.
Siperiantiikeri, eli amurintiikeri on maailman suurin kissaeläin ja se on erittäin uhanalainen laji – tänä päivänä niitä elää maailmalla ainoastaan 500 kappaletta ja niiden kotiseutua on itäinen Venäjä.
Laatikosta löydetyt tiikerit kärsivät pahasta nestehukasta ja olivat heikossa kunnossa. Ne makasivat omassa ulosteessaan, joka selitti sen, miksi laatikko oli haissut niin vahvasti.
Tiikerit olivat olleet laatikossa ainakin viikon ajan, eikä kellään ollut mitään tietoa siitä, oliko niitä rokotettu tai mistä ne tulivat.
Washingtonin päätöksen nojalla uhanalaisten eläinten kuljettaminen rajojen yli ilman erityistä lupaa on laitonta. Ainoastaan yhdellä tiikerinpennuista oli mikrosiru, jonka avulla se pystyttiin jäljittämään.
Libanonilainen eläinsuojeluyhdistys, Animals Libanon ,otti tiikerit huostaansa.
Virtsan ja ulosteen peittämän laatikon takia kaikkien kolmen tiikerin tassut olivat verillä, tulehtuneet ja kipeät. Pennut eivät kyenneet edes seisomaan niiden pienessä laatikossa ja kärsivät todella pahasta ripulista.
Pian kävi ilmi, että pennut oli myyty ukrainalaisesta eläintarhasta ja niiden päämäärä oli yksityishenkilön koti Damaskoksessa Syyriassa.
Syyrian sisällissodan ja puuttuvien dokumenttien takia eläimet kuitenkin takavarikoitiin Beirutissa.
Tietojen perusteella pentujen emo oli saanut ainakin 12 pentua sitten vuoden 2012. Yhdeksän noista pennuista oli myyty eläintarhasta ”yksityisille / nimettömille” ostajille.
Kun tiikerit vapautettiin laatikosta, ne kuljetettiin kaikki vauhdilla eläinlääkärin luo, joka oli erikoistunut eksoottisen eläinten hoitoon. Lääkärin tarkkailun ja hoidon avulla niiden kunto koheni nopeasti ja nyt kolmikolle on myös annettu omat nimet; May, Tania ja Antoun.
Ukrainalainen eläintarha, josta tiikerit olivat peräisin, on ollut yhteydessä Libanonin viranomaisiin ja vaatinut tiikereiden palauttamista.
– Isot kissat ovat todella arvokkaita mustassa pörssissä. Kyse on todella isoista summista. Eläintarha haluaisi siksi ne takaisin, mutta me emme aio luopua niistä taistelematta, Animal Libanon -yhdistyksen edustaja kertoo.
Muutamaa viikkoa myöhemmin Libanonista kuultiin hyviä uutisia. Libanonin maatalousministeriö oli päättänyt, ettei tiikereitä lähetettäisi takaisin eläintarhaan.
Eläimet jätettiin aluksi eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin, josta May, Tania ja Antoun tulevat muuttamaan myöhemmin luonnonsuojelualueelle, joka on varattu tiikereille. Aivan oikea ratkaisu!
Eläinten oikeuksia ajavat järjestöt kuten ”Animals Libanon” ansaitsevat kaiken tukemme ja arvostuksemme. En tiedä kuinka monet eläimet tässä maailmassa olisivat jo kuolleet ilman apua ja hoivaa, jota vapaaehtoiset niille ovat tarjonneet.
He taistelevat taukoamatta eläinten oikeuksien puolesta – eivätkä usein saa penniäkään työstään rahaa.