Koira pelasti omistajansa kanjonista – kaksi päivää karmean onnettomuuden jälkeen

Tämän kaltaiset uutiset saavat minut aina hyvälle tuulelle, sillä ne todistavat sen, että koirat ovat todella parhaita ystäviämme.

Tämä on toritarina naisesta, joka loukkasi itsensä vakavasti pudottuaan kanjoniin Utahissa Yhdysvalloissa. Onneksi hänellä oli mukanaan paras ystävänsä, koira nimeltä Taz.

Hän ei uskaltanut edes toivoa, että koira voisi auttaa häntä, mutta Taz oli todella viisas ja tiesi tismalleen, mitä sen piti tehdä.

 

Danelle Ballengee oli lenkkeilemässä vuoristoisella alueella Utahin osavaltiossa Yhdysvalloissa yhdessä 3-vuotiaan Taz koiransa kanssa. Ilma oli melko viileä, mutta juuri täydellinen ulkoilulle ja kuntoilulle.

Vaarallinen alue lenkkeilylle

Alue, jossa hän juoksi, oli todella kaunista vuoristoista seutua syvine laaksoineen ja jyrkkine rinteineen. Joet ovat muovanneet alueen muotoja ja joskus pudotusta alas kanjoneihin voi olla jopa kymmeniä metrejä. Kauneuden lisäksi alueella on siis myös omat vaaransa.

Youtube / Animal Planet

Kesken juoksun Danelle kompastui yllättäen ja putosi noin 20 metriä alas vuoren rinnettä. Hän putosi maahan jalat edellä ja kimposi siitä alas selälleen. Hän oli hyvä kuntoinen ja liikunnallinen nainen, joten aluksi hän ajatteli selvinneensä hyvin vähällä.

Hän taivutti käsiään kohti jalkoja ja hengitti ulos hitaasti. Hän ei ollut ainakaan halvaantunut, sillä hän kykeni liikuttamaan ruumistaan. Danelle ryhtyi tarkkailemaan maastoa ympärillään ja suunnittelemaan pois kiipeämistä.

Silloin hän tajusi, ettei hän pystynyt nousemaan seisomaan.

Youtube / Animal Planet

Danelle oli murtanut lonkkansa, eikä voinut käyttää jalkaansa.

Taz seisoi yhä yksin ylhäällä polulla, mistä nainen oli liukastunut alas. Danelle oli aivan yksin ja peloissaan. Alkushokin hälvettyä kipu hänen lonkassaan alkoi olla kestämätöntä.

Ympärillä olevat seinämät olivat melkein pystyjyrkkiä, joten hänellä ei ollut pakokeinoa.

Kykeni vain raahautumaan

Danielle kuitenkin ymmärsi, että hänen olisi päästävä nopeasti pois alueelta, sillä nyt oli talvi ja ulkona oli viileää. Hän ei kyennyt kävelemään, joten hän raahautui maata pitkin.

Youtube / Animal Planet

Jokainen pieni liike aiheutti valtavan määrän kipua naiselle. Hänen vasen jalkansa oli kokonaan liikuntakyvytön, mutta hän pystyi käyttämään oikeaa polveaan työntääkseen itseään hitaasti eteenpäin. Mutta 5 tunnin kamppailun jälkeen hän oli edennyt vain 100 metriä. Hän alkoi tajuta, ettei voisi selvitä tilanteesta omin avuin.

Mutta lähin asutus oli kilometrien päässä, eikä kukaan kuulisi hänen avunhuutojaan.

Hän makasi selällään maassa ja joi viimeiset veden pisarat juomapullostaan. Danelle piti käsiään haarojenvälissä pitääkseen ne lämpimänä ja huomasi samalla oikeallaan olevan vesilätäkön. Hän täytti juomapullonsa välittömästi siinä, välittämättä lainkaan vedessä mahdollisesti olevista bakteereista.

Koira lämmitti

Taz löysi lopulta tiensä alas omistajansa luo ja Danelle oli iloinen saadessaan seuraa. Koira makasi naisen vierellä pitäen tämän lämpimänä.

Ilta pimeni ja lämpötila alueella laski jatkuvasti. Danelle nosti päänsä ja yritti jälleen liikkua voidakseen pysyä lämpimänä. Kun hän ei lopulta enää jaksanut hän vain kääntyi selälleen ja tuijotti taivaalla loistavia tähtiä.

Hän ei ollut nähnyt missään ikinä niin paljon tähtiä kerralla.

Herättyään seuraavana aamuna maasta hän näki Tazin leikkivän kepillä vierellään. Danelle yritti jälleen huutaa apua toivoen, että joku vaeltaja voisi kuulla hänet. Katsoessaan hetken päästä sivulleen uudestaan Taz oli kadonnut.

Youtube / Animal Planet

Reilun tunnin päästä koira palasi takaisin. Danelle alkoi ymmärtää, että koira voisi hyvinkin olla hänen ainoa mahdollisuutensa saada apua. Hän kääntyi sen luo ja puhui sille: ”Taz, olen pahasti loukaantunut. Voitko hakea apua?”.

Koira katosi välittömästi paikalta ja Danelle oli jälleen yksin. Hän ei tiennyt palaisiko Taz enää hänen luokseen.

Hän mietti ääneen, miten tyhmä hän oli. Taz oli koira. Pelkkä koira. Ei se voisi ymmärtää.

Taz palasi

Pimeyden laskeuduttua Taz palasi jälleen Danellen luo, mutta yksin. Se ei ollut mikään elokuvien sankarikoira, joka olisi osannut hakea apua nainen ajatteli, mutta hän oli kuitenkin iloinen, ettei hänen tarvinnut maata ulkona yksin.

Nyt oli kulunut kaksi päivää siitä, kun Danelle oli lähtenyt retkelleen. Taz oli jälleen kadonnut illan aikana yön pimeyteen uudestaan ja Danelle kuvitteli, ettei tulisi enää koskaan näkemään koiraansa.

Samalla hänen ystävänsä olivat alkaneet huolestua ja nainen oli ilmoitettu kadonneeksi. Etsintäpartiot olivat lähteneet alueelle ja löytäneet Danellen auton, mutta hän ei ollut lähelläkään sen parkkipaikkaa.

Bego Gerhart oli yksi Danellen etsijöistä.

Hän löysi alueelta yksin vaeltavan koiran. Se oli Taz.

Youtube / Animal Planet

Hän arvasi, että koiraa kannattaisi yrittää seurata, sillä se voisi tietää jotain. Taz ei suostunut kiinniottoon, joten Bego päätti vain seurata koiraa ja katsoa mihin se hänet johdattaisi.

Vain hetkeä myöhemmin Bego tuijotti kuilun pohjalla makaavaa Danellea. Taz oli tuonut miehen välittömästi omistajansa luo. Tämä viisas koira oli käynyt useita kertoja etsimässä, jos lähialueella olisi ollut ihmisiä, jotka voisivat auttaa.

”Sinulla on aivan hemmetin mahtava koira”, Bego sanoi päästyään Daniellen luo.

Youtube / Animal Planet

Ylempänä olevat kuvat ovat rekonstruktioita tilanteesta, mutta tässä alapuolella on kaksi kuvaa, jotka otettiin todellisen pelastusoperaation aikaan. Aivan jutun lopusta voit myös katsoa videon, jossa Danielle haastatellaan.

Youtube / Animal Planet
Youtube / Animal Planet

 

Miten fantastinen suoritus Tazilta! Hän tiesi tismalleen, mitä hänen pitäisi tehdä voidakseen auttaa pulassa olevaa omistajaansa.

Mihin me päätyisimmekään ilman rakkaita koiriamme? Jaa tätä artikkelia, jos myös sinun mielestäsi koirat ovat ihmisen parhaita ystäviä!