Tämä on meille kaikille hyvä opetus, riippumatta elämäntilanteesta. Jos luet tämän jutun loppuun asti, tulet ymmärtämään mitä tarkoitan. Kuten monesti, emme voi olla varmoja tarinan aitoudesta, mutta silti se on jakamisen arvoinen.
Nuori nainen meni vierailulle mummonsa luokse ja kertoi tälle elämästään, ja kuinka hänellä oli vaikeaa- hän joutui aviomiehensä pettämäksi ja oli kuin maansa myynyt. Nainen ei tiennyt kuinka hän tulisi selviämään, ja halusi antaa periksi. Hän oli väsynyt taistelemaan ja kärsimään. Kun yksi ongelma oli selvitetty, seuraava jo ilmaantui.
Mummo vei naisen keittiön puolelle. Hän täytti kolme kattilaa vedellä, ja laittoi kattilat kiehumaan. Jonkin ajan kuluttua vesi jo kuplikin. Yhteen kattilaan mummo laittoi porkkanoita, seuraavaan kananmunia, ja kolmanteen kahvipapuja. Hän antoi niiden vain kiehua, eikä hän sanonut mitään.
Noin parinkymmenen minuutin kuluttua mummo sammutti keittolevyt. Hän otti porkkanat vedestä ja laittoi ne kulhoon. Kananmunat menivät toiseen kulhoon, ja kahvipavutkin saivat oman kulhonsa.
Isoäiti kääntyi nuoren naisen puoleen ja kysyi ‘Kerro, mitä näet.’
‘Porkkanoita, kananmunia, ja kahvinpapuja.’ nainen vastasi.
Isoäiti vei naisen lähemmäksi, ja kehotti tätä kokeilemaan porkkanoita. Ne olivat pehmeitä. Sitten naisen tuli ottaa kananmuna, ja särkeä se. Kananmuna oli kiehunut kovaksi. Viimeiseksi, nainen sai maistettavakseen kahvia. Hän hymyili maistaessaan sen herkullisen maun. Hän kysyi ‘Mitä tämä tarkoittaa, mummo?’
Mummo selitti, että kaikki kolme elintarviketta olivat kohdanneet saman haasteen, eli kiehuvan veden. Kukin niistä reagoi eri tavalla. Porkkanat menivät veteen kovina ja vahvoina. Kiehuva vesi sai ne kuitenkin pehmeiksi ja heikoiksi. Kananmuna oli aluksi herkkä, mutta kiehuva vesi sai sen sisällön kovaksi. Kahvipavut reagoivat nekin eri tavalla: ne muuttivat kiehuvan veden.
“Mikä näistä sinä olet?” mummo kysyi? “Kun kohtaat vaikeuksia, miten suhtaudut niihin? Oletko porkkana, kananmuna, vai kahvinpapu?”
Mietipä tätä: Mikä minä olen? Olenko porkkana, joka näyttää vahvalta, mutta josta tulee vaikeuksien edessä pehmeä ja heikko?
Olenko kananmuna, jolla on aluksi pehmeä ydin, mutta joka muuttuu kovaksi vastoinkäymisten ansiosta? Oliko sieluni joustava, mutta jonkun kuolema, ero, taloudelliset vaikeudet, tai jokin muu sai minut kovettumaan? Näyttääkö ulkokuoreni samalta kuin ennenkin, mutta sisältä olen muuttunut?
Vai olenko kuin kahvipapu? Papu itse asiassa muuttaa kiehuvan veden, eli asian joka tuottaa tuskaa. Kun vesi kuumenee, papu vapauttaa siihen oman makunsa ja tuoksunsa. Jos olet kuin kahvipapu, sinusta tulee parempi silloin kun asiat ovat vaikeimmillaan, ja muutat tilanteen. Saako kärsimys sinut nousemaan uudelle tasolle?
Miten siis suhtaudut vaikeuksiin? Oletko porkkana, kananmuna, vai kahvipapu?
Tulkoon tiellesi tarpeeksi onnellisuutta jotta sinusta tulee mukava, tarpeeksi vastoinkäymisiä jotta sinusta tulee vahva, ja tarpeeksi surua jotta pysyt inhimillisenä, ja tarpeeksi toivoa jotta pysyt onnellisena.
Onnellisimmilla ihmisillä ei välttämättä ole kaikkea parasta; he vain saavat kaiken irti siitä mitä heillä on. Kirkkain tulevaisuus perustuu aina unohdettuun menneisyyteen; et voi edetä elämässä, jos et päästä irti menneistä epäonnistumisista ja suruista.
Kun synnyit, sinä itkit, mutta kaikki muut hymyilivät. Elä elämäsi niin, että lopussa sinä hymyilet, vaikka kaikki muut itkevät.
Olkaamme kaikki kuten nuo kahvipavut!
Tykkää Newsneristä Facebookissa!
