Nainen haudataan sinisten ruusujen alle, tuolloin hän huomaa hautakiven juurella käsittämättömän totuuden

Alive Gill näki muutama vuosi sitten pienen valkoisenpaimenkoiran, joka kulki autotien varrella. 

Vaikutti siltä, että koira etsi ruokaa, se lähestyi kirkon läheisyydessä ollutta roskalaatikkoa. 

Alice pääsi tarpeeksi lähelle ja huomasi, että koira yritti stimuloida maidontuotantoaan – kyseessä oli merkki, joka tarkoitti sitä, että koiralla oli luultavasti pentuja jossakin lähistöllä. 

Valkoinen koira, jota Alice alkoi kutsua ”Mama Angeliksi”, oli kirppujen ja punkkien peitossa. 

Lopulta koira huomasi Alicen ja alkoi heiluttaa iloisesti häntäänsä, ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. 

Alice halusi adoptoida koiran kotiinsa, mutta hän tiesi samalla, että pennut eivät tulisi selviämään ilman emoaan. 

Alice riensi kotiin hakeakseen lääkkeitä, joiden tarkoituksena oli hävittää koiraa piinanneet punkit ja kirput. 

Alice palasi kirkonpihalle paikkaan, jossa hän oli viimeksi nähnyt ”Mama Angelin.” Hän löysi koiran, joka oli yhdessä puolisonsa, ”Charlien” kanssa. 

Alice ruokki molempia koiria ja päätti samalla käydä lähistöllä sijaitsevassa talossa saadakseen lisätietoa koirien tilanteesta. 

Carl -niminen mies kertoi Alicelle, että koirien aiempi omistaja, Ms Carey, oli menehtynyt muutamia viikkoja sitten. 

Vanha nainen oli kuollut hetkeä ennen kuin ”Mama Angelin” pennut syntyivät. Täti Carey oltiin haudattu kirkonpihalle, Carl kertoi. Nainen lepäsi suurten sinisten ruusujen alla. 

© facebook/AnnaGill

Carlin mukaan ”Mama Angel” oli käynyt kuolleen omistajansa haudalla päivittäin, aivan kuin se olisi toivonut, että Ms Carey tulisi heräämään. 

Kukaan ei tiennyt, missä koiranpennut asuivat, Carl pyysi Alicea kysymään asiaa täti Careyn veljenpojalta, joka oli auttanut koirien ruokkimisessa. Veljenpoika päästi Alicen taloon, jossa Ms Carey oli asunut, pennuista ei kuitenkaan näkynyt jälkeäkään. 

Muutamaa tuntia myöhemmin nainen istui autossa matkalla kotiin, yhdessä Carlin kanssa. 

”Tuossa hän on!”, Carl sanoi ja osoitti koiraa, joka oli muutaman metrin päässä autosta. ”Mama Angel” seisoi heidän edessään. 

Alice kirjoitti tapahtuneesta Facebookiin:

”Koira juoksi pois auton edestä, eikä se huomannut meitä. Pysäytin auton ja kysyin Carlilta, ”Carl, onko sinulla tapana rukoilla?” ”Kyllä, rouva.” 

”Rukoiletko kanssani?” ”Kyllä.” 

Siinä me istuimme, kaksi tuntematonta ihmistä ja rukoilimme, että löytäisimme koiraperheen, eikä vain Ms Careyn vuoksi.” Alice kirjoittaa ja jatkaa: 

”Ajoimme autotietä pitkin takaisin ja pysähdyimme säännöllisin välimatkoin löytääksemme ”Mama Angelin.” Yhtäkkiä me näimme hänet. Koira ei tiennyt, että seurasimme sitä salaa, joten se livahti vanhan ladon alle. Yhtäkkiä ladon alta tuli 3 pentua, jotka olivat nälissään ja kiitollisia siitä, että äiti oli palannut niiden luokse.

Lopulta eläinsuojeluyhdistyksessä työskentelevä Alice onnistui tavoittamaan ”Mama Angelin”, Charlien ja kolme koiranpentua – Jaclynin, Katen ja Farrahin. 

© Facebook/AnnaGill

Pennut ja vanhemmat adoptoitiin myöhemmin ja ne saivat itselleen rakastavaisen kodin, Alice kertoo. 

Onneksi tämä tarina päättyi onnellisesti! 

Katso video, joka kertoo lisää tästä fantastisesta pelastusoperaatiosta:

Along the country highway stood a young, emaciated, white shepherd mix, scavenging for food beside a cemetery. I had to…

Publicerat av Alice Gill den 6 december 2015

Ole kiltti ja JAA tämä tarina ystävillesi – olen varma, että he haluavat lukea ja nähdä Mama Angelin sekä Charlien suloiset koiranpennut!